Julkisjohtamisen uudet vaatteet

Subject: Julkisjohtamisen uudet vaatteet

Julkisjohtamisen uudet vaatteet
: Ykkösaamun kolumni

Kaarin Taipale | 2.2.2010
SITRAssa käynnistyi vastikään kolmivuotinen julkishallinnon
johtamisohjelma. SITRAn mukaan siinä ratkaistaan "Oy Suomi Ab:n...
haasteita, joiden voittaminen edellyttää mittavia muutoksia julkisen
sektorin rakenteissa ja sen johtamisessa".

Ohjelman julkistamistilaisuudessa todettiin, että "SITRA on yhteiskunnan
rakenteiden muuttaja, muutostarpeiden tunnistaja ja muutosten
mahdollistaja,sekä näkijä että tekijä".

SITRA on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, joka perustettiin 1967.
Silloin juhlittiin vielä Suomen eikä Oy Suomi Ab:n 50-vuotisjuhlaa. SITRAn
rooli on määritelty laissa ja se toimii eduskunnan valvonnassa.
SITRA ei siis ole mikä hyvänsä tutkimuslaitos eikä ole yhdentekevää, mitä
se tutkii tai mihin tuloksiin se tähtää. Mitä uusi julkishallinnon
johtamisohjelma sitten lupaa? Radikaalia rakennemuutosta,
asiakaslähtöisyyttä ja valinnan vapautta. Kehitetään uusia toimintamalleja,
tuottavuutta ja uutta liiketoimintaa synnyttäviä monituottajamalleja. Syntyy
uutta yritystoimintaa, ja projektinjohtajan mukaan "on vanhakantaista
väittää että työ siirtyy sektorilta toiselle". Ohjelmassa ei kuulemma tehdä
ideologisia valintoja vaan ne jätetään poliittisten päättäjien tehtäväksi.

Tapaus Jämsä

Ja poliitikothan päättävät. Otetaan tuore esimerkki Jämsästä. Siellä
päätettiin ulkoistaa terveydenhoito, kyseessä on 15 miljoonan Euron
liikevaihto vuosittain. Tarjouskilpailun voitti niukasti yksityinen yritys,
jonka palvelukseen kunnan terveydenhoidon koko henkilökunta siirtyy
entisillä ehdoilla. Yritys toimii samoissa kunnan tiloissa kuin ennenkin.
Lisääntyivätkö kuntalaisten vaihtoehdot? Siirtyikö sama työ sektorilta
toiselle vai syntyikö uutta yritystoimintaa? Kyllä, uutta yritystoimintaa
syntyi pörssisektorille. Nimittäin samoihin aikoihin, kun sopimusta
viimeisteltiin, tarjouskilpailun voittaneen yrityksen osake-enemmistö
vaihtoi omistajaa. Kuka Jämsän terveydenhoidon nyt omistaa, sitä ei saa
selville, ellei tee salapoliisin työtä yritysrekisterissä.

Lehdistötiedotteesta käy ilmi, että uusi enemmistöosakas on
"pääomasijoittaja, joka ammattisijoittajien varainhoitajana keskittyy
keskisuuriin ja pieniin buyout-järjestelyihin. Yritys tuottaa sijoittajille
taloudellista lisäarvoa yhdistämällä vahvan teollisen ja taloudellisen
osaamisen. Se hallinnoi noin 185 miljoonan euron pääomia." Tälle
ammattisijoittajien varainhoitajalle Jämsän terveydenhoito on siis nippu
osakkeita, joita voi ostaa ja myydä. Samoissa salkuissa on mm. elektroniikan
sopimusvalmistusta, kiinteistöjohtamista, kiskokaluston puhdistusratkaisuja,
teollista eristämistä, telinetöitä ja levynmuokkausta.

Niin sanottu valistunut arvaukseni on, että jämsäläisten terveys on
huomenna jonkun kansainvälisen pörssiyhtiön hoidossa Neitsytsaarilla.
Varsinaisen tilin tekevät ne, jotka ostavat yhtiön osakkeita halvalla ja
myyvät niitä kalliilla yhä suuremmille ja suuremmille omistajille. Tämä
lienee se uusi toimintamalli ja tässä syntyy uutta yritystoimintaa.
Mistä lisää maksavia asiakkaita?

Lääkärit siirtyvät yksityisten firmojen palvelukseen korkeampien palkkojen
houkuttelemina. Täytyy ihmetellä, miten heille voidaan maksaa samasta työstä
parempaa palkkaa kuin verovaroilla yhteisestä kassasta? Mistä tulee lisää
maksavia asiakkaita? Luetaanpa muitakin uutisia. Työurien pidentämistä
pohtivassa työryhmässä elinkeinoelämän edustajat ehdottavat
erikoissairaanhoidon hoitotakuun puolittamista kuudesta kolmeen kuukauteen.
Mutta tästä selviäisivät kunnat, jotka ovat vastuussa hoitotakuun
toteutumisesta? Ilmeisesti ostamalla palveluita niiltä lääkäreiltä, jotka
ovat juuri lähteneet korkeamman palkan perässä yksityiselle sektorille.
Palveluseteleillä, mutta tuskin halvemmalla.

Hyötyykö jämsäläinen potilas, kun häntä hoitaa sijoitusyhtiö, jonka
tavoitteena on hankkia lisää asiakkaita, tuottaa voittoa ja kasvattaa
osakkeen pörssiarvoa? Onko jämsäläinen potilas asiakas vai kansalainen?
Julkinen sektorihan menestyy monissa tehtävissään sitä paremmin, mitä
vähemmän sillä on asiakkaita. Esimerkiksi, mitä paremmin ennaltaehkäisevä
työ terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimessa onnistuu, sitä vähemmän tulee
hoidettavaksi moniongelmaisia avuntarvitsijoita. Mutta oletteko kuulleet
uudesta liiketoimintamallista, jonka ideana olisi saada vähemmän asiakkaita?
Leikki sikseen. Johtaminen on rankkaa kokovartalotyötä ihmisten kanssa,
ei vain organisaatioiden. Ei ole epäilystäkään, ettei johtamisen osaamisessa
olisi kehitettävää joka sektorilla. Mutta mitä tekemistä hyvällä
julkishallinnon johtamisella on yksityistämisen kanssa? Eihän tämän pitänyt
olla ideologista.

Kaarin Taipale / Ykkösaamun kolumni 2.2.2010 / YLE Radio 1