Matti Rimpelä Vantaan terveyspalveluista 16.2.2010

Jo yli 25.000 vantaalaista allekirjoittanut kansanliikkeen adressin - nyt voit vaikuttaa

VANTAAN TERVEYSPALVELUT UHATTUNA

Tikkurilan Vernissan yleisötilaisuudessa alustuksen Vantaan terveysasemien vähentämistä koskevista kaavailuista tiistaina 16.2. pitäneen dosentti Matti Rimpelän mukaan Vantaa rakentaa kallista terveydenhoitoa. Suomessa keskustellaan erittäin vähän väestön osallistumisesta palvelujen kehittämiseen. Kuitenkin tämä on muualla ajankohtainen teema. Rimpelän mukaan edustuksellinen demokratia ei Vantaan kokoisella paikkakunnalla enää toimi. Keskustelutilaisuuden järjestivät Vantaan terveyspalvelut –kansanliike ja Vantaan Invalidit ry. Terveysasemien puolesta puhuivat myös Tikkurilan seurakunnan ja Länsimäen terveysasemakampanjan edustajat. Pääkaupunkiseudun kunnissa on nyt herätty karsimaan terveydenhoitoa. Päätöstä Vantaalla ei ole luvassa ennen huhtikuuta. Adressi luovutetaan valtuustoryhmien puheenjohtajille to 4.3. klo 16:30 Kaupungintalon edessä, jossa yleisötapahtuma terveyspalvelujen puolesta alkaa klo 15:30.

”Vantaalla on yhden vuoden aikana terveyspolitiikka muuttunut hyvin paljon”, totesi Rimpelä. Näin suurta muutosta hän ei muissa suurissa kaupungeissa tunne. Lahdessa ja Kouvolassakin ollaan palaamassa perinteisempään järjestelyyn. Valtuustoryhmät Vantaalla ovat sopineet seuraavan neljän vuoden toiminnasta. Vantaalle kaavailtu kolmen laajan palvelun terveysaseman ratkaisumalli uhkaa ihmistä lähellä olevia terveyspalveluja. Pyrkimys on kilpailuttamiseen ja liikelaitostuttamiseen. Keskittämistä täydentävien kevyiden lähipalvelujen sisältö on Rimpelän mukaan epäselvä. ”Erikoissairaanhoitoa pyritään ottamaan kaupungille, että saadaan kustannukset vähenemään”, kertoi Rimpelä. Erikoissairaanhoidon menot 165 milj. euroa, terveyspalvelut 64 milj. euroa, perhepalvelut 131 milj. euroa, tekee yhteensä 360 miljoonaa euroa. ”Ovathan nämä summat aika hurjia”, myönsi Rimpelä. Ehkäisevän terveydenhuollon volyymi säilytetään ennallaan, budjetti on 8,4 miljoonaa euroa. ”Selvästi suunnitelmissa lähdetään siitä, että tämä ei ole painopistealue”, näki Rimpelä. Myös psykososiaalisten palvelujen määrä on tarkoitus pitää ennallaan. ”Missään kohtaa ei saamissani papereissa puhuttu siitä, että terveydenhuollon kehittämisessä otettaisiin huomioon väestön terveystarpeet”, hän totesi.

Vantaa koostuu erilaisista alueista erilaisine palvelutarpeineen. Sairauksien parantamisen lisäksi on terveydenhuollon kehittämisessä otettava huomioon kukin yksilö ja perhe sekä yhteisön tarpeet. Viisas terveyspolitiikka toimii kaikilla sektoreilla. Kansainvälinen paine on häiriön ja korjaamisen suuntaan. ”Täytyy soutaa vastavirtaan. Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta tehdä päätöksiä”, Rimpelä vaati. Tämä on investointia tulevaisuuteen. Kysyntäohjautuvassa terveydenhuollossa kaikki toiminta keskittyy sairaanhoitoon. Liikelaitostaminen tuo Rimpelän mukaan helposti yhtä pahoja rajoja kuin vanhat sektorirajat sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden toimintojen välillä. Hänen mielestään tulisi hyvinvointipalveluja kehitettäessä luoda moniosaajatiimejä, joille annetaan kohtuulliset edellytykset selvitä haasteistaan. Siis ei alibudjetointia. ”Silloin ei välttämättä tarvita niin isoja kokonaisuuksia - kun olisi vielä modernit sähköiset välineet”, hän näki. Ihmisten keskittäminen yhteen paikkaan on vanhanaikainen ratkaisu. Nyt kehityksen teema on se, että ihmiset pysyvät paikallaan ja tieto liikkuu. Suurten yksikköjen malli tulee Rimpelän mukaan suoraan sairaalamaailmasta. Tärkeää on väestön terveydentilan jatkuva seuraaminen. Pitkän tähtäimen ehkäisevään toimintaan käytetään nyt vain 2-3 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tällainen kehysbudjetoinnin suuntaus on väärä. Proaktiivisessa suhtautumisessa mennään ihmisten luo.

”Tämä tarkoittaa nimenomaan keskittämistä”, tiivisti näkemyksensä terveyspalvelujen kehittämissuunnitelmista kansalaisadressin puuhamies Juha Kovanen. Asiasta ei vielä ole poliittisia päätöksiä, mutta 2010 keväällä on luvassa laajemmin etenemislinjauksia. Hankkeen suunnittelun on tarkoitus alkaa tänä vuonna ja selvitystyön pitäisi valmistua jo keväällä. Miten turvataan palvelujen taso ja saatavuus? Vaikeasti liikkuvien vanhusten määrä kasvaa kymmenessä vuodessa erittäin voimakkaasti. Iltaisin ja viikonloppuisin äkillisesti sairastuneet voivat jo nyt valita Peijaksen, Malmin, Jorvin tai Haartmanin sairaalan välillä. Lisäksi päivystää Lasten ja Nuorten Sairaala. Laajennetaanko ylikunnallisuutta tulevaisuudessa kenties päivystysajan ulkopuolellekin?

Keskittämisen seurauksena vantaalainen joutuisi siis tulevaisuudessa käyttämään joko Tikkurilan, Myyrmäen tai Korso/Koivukylän terveysasemien palveluja. Kaikki muut terveysasemat muutettaisiin jonkinlaisiksi neuvontapisteiksi kymmenen vuoden aikana. Terveyskioskikokeilu on aloitettu Pirkanmaalla Sitran tuella. Kokeilua kaavaillaan laajennettavaksi eri paikkakunnille, kuten Lahteen ja Vantaalle, jossa Kauppakeskus Jumbossa toimisi yhden lääkärin ja yhden sairaanhoitajan terveyskioski Amerikan malliin. Terveyskioskien katsotaan vähentävän painetta muissa hoitoyksiköissä. Tampereen yliopisto tutkii palvelun käyttöönottoa Suomessa. Maksutta ja ilman ajanvarausta voi saada pientä terveysapua.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen supistamissuunnitelmaa on vastustettu muun muassa keräämällä adressiin nimiä sekä paperilla että netissä koko Vantaan alueella. Asukkaiden kannalta kaavailu on tyly. Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö kommentoi Vartti-lehdessä 13.1.2010 kansalaisliikkeen esittämää kritiikkiä ja palvelujen saavutettavuutta: “Junat ja bussit kulkevat ja autoja on. Vantaalla ei tule mihinkään terveysasemalle yli 10 kilometrin matkaa”. Niinpä. Käytettäessä euroa konsulttina tuntuu toisinaan unohtuvan, että kunta on asukkaita varten eikä päinvastoin.

Automatkan päässä oleva palvelu ei ole enää lähipalvelu. Ainakin Martinlaakson ja Katriinan terveysasemien toiminnan jatkuminen Länsi-Vantaalla sekä Hakunilan ja Länsimäen terveysasemien toiminnan jatkuminen Itä-Vantaalla on asetettu kyseenalaiseksi laskennallisiin säästöihin vedoten. Käyttäjän näkökulmaan ei ole pantu paljon painoa kun lähipalvelusta näin pyritään luopumaan. Tasa-arvo toki toteutuu siinä, että kävellen ei terveysasemalle yhä useammalla olisi asiaa - oli sitten terve tai vammainen.

Lähipalvelujen periaatetta on lähemmin tarkasteltu esimerkiksi Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit –selvityksessä 2004-2006. Tämä selvitys on laadittu Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungeista koskien kestävällä pohjalla olevan kaupunkiympäristön kehittämistä. Tässä selvityksessä on eurooppalaisena kaupunkien kestävyyden mukaisena lähipalvelun etäisyytenä esitetty 300 metrin matka, jonka säteen sisälle pitäisi valtaosan lähipalvelun käyttäjistä sijoittua määritelmän mukaan. Suomessa on harvemmasta rakentamisesta johtuen päädytty väljempään 700 metrin säteeseen. Tähän väljempäänkään kriteeriin eivät yllä näistä kaupungeista kuin Turku ja osin Helsinki, mutta Vantaa jää selvästi heikoille. Vantaalla ollaan viemässä kehitystä edelleen toiseen suuntaan.

Kansalaisadressissa vedotaan siihen, että julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään Vantaalla ehkäisevänä ja sairaanhoidollisena lähipalveluna vastaamaan asukkaiden kasvavia tarpeita. Adressissa todetaan, että kaupungin oma henkilökunta tuottaa palvelut tehokkaimmin ja veronmaksajien kannalta edullisimmin. Jos palvelujen keskittäminen kolmeen suureen terveysasemaan toteutettaisiin, jäisivät useat asukasmäärältään keskisuuren kaupungin kokoiset Vantaan alueet ilman omia julkisia terveyspalveluita. Adressissa ei hyväksytä nykyisten terveysasemien lopettamista tai näivettämistä terveysneuvontakioskeiksi, vaan vaaditaan vähintään nykyisen laajuisia perusterveydenhuollon tarjoavia terveysasemia kaikkiin isoihin kaupunginosiin Vantaalla. Adressi on jo saanut lukuisia nimekkäitä tukijoita vantaalaisista vaikuttajista. Adressiin voi osallistua Vantaalla useissa liikkeissä sekä nettiosoitteessa http://www.adressit.com/terveysasemat

Adressi kaupunginvaltuustolle 4.3. klo 15:30

Luovutustilaisuuteen kutsutaan vantaalaisia esittämään omia ja kuulemaan valtuustoryhmien kommentteja adressin viestistä. ”Melko suuri osa vantaalaisista on ottanut tässä kantaa tiettyyn suuntaan. Tässä yhteydessä halutaan kuulla mitä valtuustoryhmien vetäjät kommentoivat”, totesi Kovanen. Tärkeää on myös jatkossa tiiviisti seurata kehityshankkeen etenemistä poliittisen käsittelyn eri vaiheissa.

Jouni Kaukonen
Tiedottaja, Vantaan Invalidit ry.